Ryter än stormen, i stugornas ro spinnrocken sjunger sin visa minnet av barndomens hägnande bo 𝄆 sönerna lyckligast prisa.

Högt skall det klinga, vårt svenska språk, tala med manande stämma, lysa vår väg som en flammande båk, 𝄆 visa var vi äro hemma.

[ˈal.dri(g) hɑːr ˈoː.lɛnd.ska ˈkvin.nʊr ɔ(kː) mɛn] [ˈsviː.kɪt sɪn stam ɔ(kː) dɛs ˈæː.ra] [ˈoː.fɛːrd ɔs ˈhoː.tat mɛn ˈseːɡɛr.vɪst ɛnː] [ˈfriː.heː.tɛns ˈarvs.rɛtː viː ˈbæː.ra ‖] [hœgt skal deː(t) ˈkliŋː.a voːrt ˈsvɛn.ska sproːk] [ˈtɑː.la meː(d) ˈmɑː.nan.dɛ ˈstɛm.ma] [ˈlʏː.sa voːr vɛːɡ sɔm ɛnː ˈflam.man.dɛ boːk] 𝄆 [ˈviː.sa vɑːr viː ˈæː.roː ˈhɛm.ma ‖] 𝄇 Tuhannen saaren ja luodon maa, Syntynyt syvältä aaltojen alta Meidän Ahvenanmaa, kotimme se on Me kaipaamme tavata.

Muinaisia hautoja koivujen alla Kertoo tuhannen vuoden historiastamme Emme koskaan unohda isiemme maata 𝄆 Ei ole väliä minne menemme.

Älä koskaan ole Ahvenanmaan naisia ja miehiä Heittäkää heimonsa kunnia alas Sodankäynti uhkasi meitä, mutta voitollisesti Meillä on vapauden perintö.

Äänekkäästi se kuulostaa, ruotsin kielemme Kutsuvalla äänellä puhuttu Valaise polkumme kuin liekkien merkintä 𝄆 Näytä meille, mihin kuulumme.

Lovely is our Åland when straits and bays Become blue in the bright spring days, 'Tis delightful to wander in forest and grove In flowered fields of our shores and cove.

Lovely is our Åland when froths of waves Whirl 'gainst mighty precipice blades, When the church folks steer beneath the stars Over the icy depths of waters.

Even when storms in cottages' peace roar The airs of spinning wheels soar, In memory of loving childhood 𝄆 Thy children in gleeful praise stood.